Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyvien maiden joukkolainoissa on piileviä riskejä

Nebojsa Dimic tarkastelee väitöskirjassaan ”Essays on Emerging Market Finance” kehittyvien markkinoiden tärkeimpien omaisuusluokkien riskisyyttä ja ominaispiirteitä. Klassisen finanssiteorian mukaan markkinaturbulenssin aikaan sijoittajat korvaavat riskisempiä omaisuusluokkia kuten esimerkiksi osakkeita turvallisemmilla omaisuusluokilla kuten joukkovelkakirjalainoilla. Kehittyvillä markkinoilla tämä yhteys on kuitenkin toisenlainen.

Dimic esittää väitöstutkimuksessaan, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoja ei tulisi pitää turvallisina sijoituksina suhteessa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoilla on osakkeille tyypillisiä ominaispiirteitä ja ne ovat siten todellisuudessa paljon riskisempiä kuin teorian mukaan voisi olettaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähimaksukortit turvattomia

Varkailla on useita tapoja käyttää lähimaksukorttien tietoja rikolliseen tarkoitukseen. Kuluttajien haasteena on todistaa pankille, että laiton maksutapahtuma on tapahtunut.

Pitkäkyntiset voivat lukea lähimaksukorttien tietoja Tekniikan Maailman (07/2017) testien* mukaan jopa metrin etäisyydeltä niitä koskematta tai näkemättä. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lohkoketjuteknologia on finanssialan muutoksen moottori

Lohkoketjuteknologiasta on syntymässä tapa jolla jatkossa rakennetaan globaalit tietokannat.

Lohkokoketjuteknologiassa tieto tallentuu kryptattuna samanaikaisesti tuhansiin tietokoneisiin. Vain tiedon tallettajalla tai hänen sähköisesti valtuuttamallaan on mahdollisuus lukea tieto.

Lohkoketjuteknologiaa suunnittellaan ja/tai kaavaillaan muun muassa seuraaviin käyttöihin:

  • pankkien väliseksi teknologiaksi jonne tilien saldot ja tapahtumat sekä arvo-osuuksien saldot ja tapahtumat tallennetaan
  • terveysalan globaaliksi rekisteriksi jonne kaikkien ihmisten terveystiedot tallennetaan
  • yritysten tietokantapalvelu, johon yritysten tiedot tallentuvat

Erityisesti finanssiala rakentaa tulevaisuuttaan lohkoketjuteknologian varaan. Lohkoketjuteknologia alentaa finanssialan kustannuksia huomattavasti ja nopeuttaa rahaliikennettä sekä osakekauppojen selvitystä nykyisestä päivissä laskettavista viiveistä sekuntteihin. Finanssiala on muodostanut teknologian käyttöönottoa varten yhteenliittymiä kuten Ripple ja R3/Corda.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Maapallolla asiat paremmin kuin koskaan

Otsikon väite on mielipide, koska ihmisten näkemykset vaihtelevat. Yksi näkee ympäristön tilan olevan tärkeämpi asia kuin hyvinvointi. Toinen näkee asiat päinvastoin. Arvioni siitä, että asiat ovat paremmin perustuu suurempaan kuvaan ja pidempiin aikaväleihin kuin päivänpolttaviin asioihin. Elämme ajanjaksoa, jossa siirrymme teollisuuden aikakaudesta tiedon aikakauteen. Asiat tulevat muuttumaan paremmiksi suuressa kuvassa, vaikka uhkia on olemassa.

Ihmiskunnan suurimmat ongelmat ovat olleet vähintään vuosisatoja nälänhätä, tappavat tartuntataudit ja sodat tai muu väkivalta. Nämä ongelmat ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Seuraavien vuosikymmenien aikana meillä on hyvät mahdollisuudet päästä eroon lähes kokonaan ainakin nälänhädästä ja tappavista tartuntataudeista.

Markkinoiden tehokkuus on iso vitsi: tapaus Orion

Markkinoiden tehokkuus on sijoitusteoreetikkojen ja vähemmän valistuneidenkin ikuisia kiistanaiheita. Olen monesti tuonut oman kantani esiin: markkinat ovat tiettyyn mittaan tehokkaat, toisaalta hyvinkin tehottomat. Osakekurssin suunta heijastelee yleensä aika hyvin yhtiön tuloskehityksen suuntaa, mutta hinnoittelu voi olla todella villiä – vaikka tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan arvopaperit on aina oikein hinnoiteltu.

Minusta jokainen kokenut sijoittaja tietää sen potaskaksi. Hinnoittelussa tapahtuu karkeita virheitä monesta syystä. Markkinoita ohjaava tieto on aina vajavaista, ja osakkeiden hinnoittelu perustuu todellisuudessa oletuksiin yhtiöiden tulevaisuudesta. Se on väistämätöntä, koska tulevaisuutta ei meistä kukaan näe, kyse on aina spekulaatioista.

Lisäksi hinnoitteluun ei ole absoluuttisia totuuksia, vaan niitä voi hahmotella hyvinkin erilaisin perustein. On huomattavasti eroa vaikkapa sillä, lasketko tulevat tuotot kassa- vai osinkovirtojen perusteella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Parhailta toimialoilta löytää tulostuottoa tekeviä yrityksiä

Hyvään hajautettuun salkkuun kuuluu osakkeita useammalta toimialalta. Samalla tavalla kuin osakkeita on tärkeä valita huolellisesti, myös toimialapainoja kannattaa optimoida.

Eräs tärkeä tunnusluku valittaessa toimialaa on koko toimialan keskimääräinen tulostuotto (= tunnusluvun p/e käänteisluku). Tämä luku kertoo sen miten hyvää tulostuottoa kyseisen toimialan yritykset tekevät pörssiarvolleen. Tulostuoton tulisi aina olla reilusti yli riskittömistä valtionlainoista saatavan tuoton.

Oheisessa taulukossa on muutaman merkittävän toimialan tulostuotot (perustuvat tulosennusteisiin). Ainakin rahoitusalan (financials), kuljetus ja liikenne (transportation) tulostuotot ovat tällä hetkellä hyvää tasoa. Sen sijaan terveydenhuolto ja energia-ala antavat huonoa tulostuottoa.

Markkinakatsaus: Euron pudotus kiihtyy

Osakemarkkinoilla anti oli kirjavaa. Helsingissä indeksi sukelsi reippaasti muutaman ison ja etenkin Nokian tulospettymyksen myötä, muualla maailmalla tahti oli sekalaista. SP 500 nykäisi pienen kuopan jälkeen takaisin huippuunsa. Ylikuumentumisen merkit ovat yleensä ottaen vahvat, mutta kiivaiden trendien taittuminen on usein yhtä työlästä kuin ankeriaan tappaminen tylsällä puukolla.

Ylikuumentumisen merkeistä huolimatta ostin Heikin trendisalkkuun ruotsalaisista suuryhtiöistä koostuvan iSharesin Sweden Capped ETF:n. Kuten olen sanonut tykkään ruotsalaisista osakkeista ja sikäläisestä taloudesta  - vaikka asuntomarkkinoiden hyytymisestä on vahvat merkit. Ei sillä isoihin vientiyrityksiin kummoista merkitystä pitäisi olla, pankkien tilanne voi olla vähän toinen.

https://www.ishares.com/us/products/239684/ishares-msci-sweden-etf

https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/kursdata.html?ide...

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoituspalvelusta tehdään raskaasti säädeltyä, luvanvaraista puuhaa

Uusi tammikuussa voimaan astuva EU direktiivin mukainen sijoituspalvelulaki kiristää sijoitusalan sääntelyä ja tekee sijoituspalvelujen tarjoamisesta isojen toimijoiden pelikentän. Samalla sijoittajansuoja ja palveluiden läpinäkyvyys kansalaisten suuntaan paranevat. 

  • Sijoituspalveluyrityksille tulee tuotehyväksyntämenettely, jolla varmistetaan myytävän rahoitusvälineen yhteensopivuus suunnitellulle asiakaskohderyhmälle.
  • Sijoitusneuvojille määritellään ammattipätevyysvaatimukset. Ne koskevat myös muuta tietoa asiakkaille antavia henkilöitä.
  • Säännökset sijoitusneuvonnasta ja asiakkaan kuluista tarkentuvat.
  • Kannustimien käyttö kielletään omaisuudenhoidossa ja riippumattomassa sijoitusneuvonnassa. Lisäksi kielletään sijoituspalveluyrityksen sellaiset henkilöstön palkitsemisjärjestelyt, jotka voisivat kannustaa suosittelemaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle muita kuin tälle parhaiten sopivia rahoitusvälineitä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi parantaa asemiaan tekoälyn ja tietotekniikan osaajana

Suomi sijoittui viidenneksi Mastercardin ja Fletcher School at Tufts Universityn tekemässä Digital Evolution Index 2017 -tutkimuksessa, jossa kartoitetaan maiden talouden digitaalista kehitystä.

Digitaaliajan menestyjät ylhäällä (Lähde: Mastercard / Digital Trust)

Julkinen sektori on luonut menestystä yhteiskunnan palveluiden digitalisaatiolla ja kansalaiset ottavat uudet palvelut mielellään käyttöönsä. Tietotekniikan ja tekoälyn osaaminen ovat muun muassa laajan peliteollisuuden takia maailman vahvinta luokkaa ja lähtökohdat tekoälyaikakauden menestykseen ovat erinomaiset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiyhdistysliike onnistui korporativiisen yhteiskuntajärjestyksen säilyttämisessä

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Matti Hirvola ruotii tutkimuksessaan " Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017  " suomalaisen kolmikantaisen hegemonian säilyttämistä, joka onnistui ammattiyhdistysliikkeen neuvokkaan toiminnan ansiosta.  Porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia. Työnantajajärjestöissä muutosvaade puettiin tavoitteeseeksi edistää parlamentarismia.

Ammattiyhdistysliike onnistui torjumaan Sipilän hallituksen ja työnantajien tavoitteen ideologisesta sopimusyhteiskunnan muuttamisesta 2015–2016. Raskas kilpailukykysopimusprosessi repi kuitenkin myös työmarkkinajärjestöjen sisäiset vuorovaikutussuhteet vereslihalle. Työmarkkinoiden institutionaalinen järjestys muuttui ehkä pysyvästi EK:n vetäydyttyä sopimuspöydistä, tiivistää Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola tutkimuksensa löydökset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Björn Wahlroos esittää perustuslakiin 10 korjausehdotusta

Björn Wahlros on julkaissut Suomen perustuslain kehittämistä koskevan pamfletin, jonka sisältö on kompaktisti (lyhennelmät ovat piksu toimituksen tekemiä):

  1. Perustuslakivaliokunnan kokoonpanoa pitää kehittää niin, että jäsenet ovat kauempana päivänpoliittisesta pelistä.
  2. Perstuslakivaliokunnan työtapa tulee muuttaa (perustus-) lainmukaisuutta valvovan tuomioistuimen kaltaiseksi.
  3. Perustuslakivaliokunnan valmisteluorganisaatiota tulee vahvistaa.
  4. Perustuslain mukaisuudelle pitäisi järjestää tuomioistuinperusteinen jälkivalvonta (jotkin menneisyydessä tehdyt lait ja asetukset ovat luultavasti nykykäsityksen mukaan perustuslain vastaisia)
  5. Perusoikeuksien tulkinnassa tulee palata sanatarkkaan tulkintaan. Ja jos sanatarkka tulkinta ei ole nykykäsityksen mukaista, niin sitten muutetaan perustuslakia.
  6. Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaalioikeudelliset arvokannannotot kuuluvat eduskunnalle, ei perustuslakivaliokunnalle.
  7. Suhteellista vaalitapaa tulee korjata siten, että paikallinen edustus tulee varmistettua ja että hallitus saa riittävän tuen.
  8. Valtiolle menokatto, jota voi nostaa ainoastaan eduskunnan määräenemmistöpäätöksellä.
  9. Presidentin valtaoikeuksien vahvistaminen. Presidentille oikeus valita hallituksen muodostaja ja presidentille eduskunnan päätöksiä koskeva veto oikeus.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Those were the days, my friend

Enpä huomannutkaan, että 1987 romahduksen vuosipäivä tuli ja meni.

Vuonna 1970 sain alaikäisenä päähäni ostaa silloisen Yhdyspankin osakkeita, mistä sijoittamiseni alkoi. Päätös oli omani eivätkä vanhempani tai kukaan muukaan aikuinen siihen mitenkään puuttunut. Vuoden 1970 alusta vuoden 1973 loppuun silloinen yleisindeksi 3,5-kertaistui. Sijoittamisen aloittamisen sattumanvaraisesti oikea ajankohta selitti menestykseni varmaan lähes kokonaan.

Ongelmaksi muodostui 1973 öljykriisi, jonka jälkeen velkavetoiselle sijoittamiselleni kävi hyvinkin huonosti. 1980-luvun alussa pahasti pelkään, että työnteko häiritsi harrastuksia enkä ennättänyt sijoittamiseen tarpeeksi keskittyä. Opinto- ja asuntolainat eivät tilannettani parantaneet. Ajasta 1973-86 olen saanut vakaumuksen, että sijoittaminen on vaikeampaa ja riskisempää puuhaa kuin mitä esim. nykyisen pitkän kurssinousun jälkeen halutaan myöntää.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen vaihtotase ja kilpailukyky kääntyvät positiivisiksi

IMF on päätynyt siihen näkemykseen että Suomen vaihtotase kääntyy tänä vuonna positiiviseksi (ohessa IMF:n kartta aiheesta).

Mutta mitä tämä merkitsee sijoittajalle ja kansantaloudelle?

Vaihtotase kertoo velkaantuuko Suomen kansantalous vai velkaantuvatko muut suomalaisille. Siinä on mukana sekä julkinen sektori, kansalaiset että yritykset. Nyt IMF on sitä mieltä että suomalaiset (yritykset, julkinen sektori ja yritykset) tulevat tänä vuonna vaurastumaan suhteessa muihin.

Vaihtotase kertoo paljon kilpailukyvystä. Suomen kilpailukyky on yleensä kunnossa jos vaihtotase on tasapainossa. Silloin suomalaiset tuotteet menevät riittävän hyvin kaupaksi. Vaihtotase onkin kilpailukyvyn kokonaisvaltainen ja melko lahjomaton mittari.

Markkinakatsaus: Odottelua

Vahvat nousut taittuvat hitaasti, ja niiden huippujen lukeminen on sen vuoksi paljon vaikeampaa kuin pohjien ainakin minulle, koska pohjat yleensä ovat paljon terävämpiä ja heilunta niiden tuntumassa rajua. Nousutrendien huippujen taittuminen on etanoiden kilpajuoksua, silloin kun kyse ei ole korjausliikkeistä. Ne kyllä taittuvat usein hyvinkin jyrkästi, usein lasku alkaa yön yli tapahtuvina kunnon pudotuksina.

Euroopassa taite oireili kuitenkin jo selvästi, kun loppuviikosta indeksit kopsahtivat kunnolla EKP:n tuumailun säestämänä. Vastaliike tuli jo seuraavana päivänä, mutta heilunnan kasvu on taitteen tyypillinen merkki. Euroopassa päiväindikaattorit sukeltavat jo vauhdilla, joten kurssien pitäisi seurata perässä piakkoin.

Jenkkipörsseissä vauhti ei vieläkään taittunut kuin Nasdaqissa, mutta ylikuumentumisen tekniset merkit ovat jo klassiset. Yksittäisissä osakkeissa ei ole helppo löytää ostokelpoisia teknisessä mielessä, joten kohta pitäisi korjauksen tulla. Jotkut isot yhtiöt ovat jo sujutelleet alas, keulassa Apple.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Lyhyitä ajatuksia kurssilaskusta

Tänään on kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltojen historian pahimmasta osakkeiden laskupäivästä, joten mieleeni on juolahtanut muutamia asioita kurssilaskuista. Joku sijoittaja voi pelätä vastaavan tapahtuman toistuvan, mutta itse en usko siihen. Minun uskollani ei tosin ole merkitystä. Olen lähes aina väärässä mitä pörssikurssien liikkeisiin tulee. En siis yritä ennustaa mihin suuntaan pörssit liikkuvat vaan pyrin tarkastelemaan asioita arvostustasojen kautta. En näe osakekuplaa Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai millään muulla suuremmalla markkinalla. Keskimääräiset markkinahinnat ovat mielestäni korkealla, mutta eivät ne ole kuplalukemissa. Kuplaa käytetään sanana aivan liian usein sitä määrittelemättä, kun kuvataan korkeita arvostustasoja. Sitä ei pitäisi minusta nyt käyttää.

Muutamia tilastoja korjausliikkeistä ja laskumarkknoista

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hankintahintojen erikoistapaus - osakeannit verotuksessa

Kun osakkeita myydään, maksetaan lähtökohtaisesti osakkeen hankintahinnan ja luovutushinnan välisestä erotuksesta luovutusvoittoa (tai saadaan verotuksessa hyödynnettäviä luovutustappiota). Hankintahinta taas määritetään pääsääntöisesti ns. FIFO-periaatteella eli ensin hankitut osakkeet myydään ensin. Tähän pääsääntöön liittyy kuitenkin tietyssä mielessä poikkeus, nimittäin osakkeenomistukseen perustuvat osakeannit. Tähän poikkeukseen taas liittyy hyvin monia anteihin osallistujia periaatteessa koskeva erityistapaus, johon verottajalla ei varsinaisesti ole virallista erillisohjeistusta.

Otetaanpa esimerkiksi useita anteja järjestänyt Technopolis. Oletetaan, että osakkeita on ostettu alunperin kolmessa erässä. Osake-anteihin osallistumisen myötä nämä erät muuttuvat niin kappalemäärän kuin hankintahintojensakin osalta. Tämän lisäksi on syntynyt kummassakin osakeannissa yksi pienikokoinen lisäerä, mikäli antiin osallistuja on merkinnyt osakkeita myös ilman merkintäoikeuksia (erät 4 ja 5).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu jatkuu IMF:n mukaan pirteänä

Kasvu on IMF:n lokakuun talouskatsauksen mukaan vahvistumassa ja maailmantalous kasvaa vuonna 2017 3,6% ja vuonna 2018 3,7% vauhdilla. (Liitteenä 2 min mittainen enlanninkielinen video).

Euroalueen, Japanin, kehittyvän Aasian ja kehittyvän Euroopan sekä Venäjän piristyvät kehitykset enemmän kuin kompensoivat Angloamarikkalaisen maailman (USA ja Englanti) haurautta.

Ongelmia on edelleen:

  • inflaatio on heikko
  • raaka-aineen tuottajat eivät ole vieläkään kunnolla sopeuttaneet talouttaan pysyvästi pieneneviin myyntituloihin
  • joidenkin maiden kasvu jää tavoitteista
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työmarkkinajärjestöt perivät 24% palkasta työeläkemaksuina

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sopineet perivänsä vuonna 1918 työeläkemaksuja keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennuste vuoden 2017 tuloksista kertoo maatilojen keskimääräisen yrittäjätulon jäävän keskimäärin 13000 euroon. Edellisvuonna se oli 15500 euroa.

Maatilojen määrä vähenee ja maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus. Maatalousyrittäjien määrä on tällä hetkellä 47000. Samassa suhteessa kutistuu myös maatalodelle maksettu tuki.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Amerikkalaista tietoturvaa

Manning oli mies paikallaan.

 

Olin luullut, että USA:ssa käytetty ilmaisu Stalinista ”Joe-setänä” olisi ollut pelkkää propagandaa, mutta yllätyin tuossa kirjassa sitä, että Roosevelt kahdenkeskisessä viestinvaihdossa Churchillin kanssa käytti samaa ilmaisua.

Uudempi verrokki on, kun Bush sanoi Putinista katsoneensa miehen silmiin ja nähneensä sielun. Kuten huomaa, politiikassa ei aina nojata kovin syvällisin analyyseihin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kulta ei ole kriisiltä suojaava turvastama

Inflaation käynnistymistä on pelätty ja kultaa on tarjottu suojaksi inflaatiota vastaan. Pitääkö kulta arvonsa kun rahan arvo heikkenee? Ei pidä jos historiaan on uskominen. Vuodesta 1980 vuoteen 2000 kullan hinta laski 50% kun samaan aikaa kuluttajahinnat nousivat 300%. Kulta ei tarjonnut inflaatiosuojaa.

Näyttäisi siltä että kullan hinta elää omaa elämäänsä eikä kulta tarjoa varmaa vaikeiden aikojen turvastamaa. Kulta kallistuu toisinaan kriisien aikana, mutta ei aina. Vuoden 1974 öljykriisi ja vuoden 1980 inflaatio näkyivät hinnoissa. Mutta taas vuosien 1990 ja 2000 pörsssiromahdukset eivät näy . Vuoden 2009 finanssikriisi näkyy pienenä heilahduksena kun taas sen jälkeen tulleet Euroalueen kriisit näkyvät merkittävänä hinapiikkinä. Toisinaan kulta säilyttää arvonsa kriisissä ja joskus sitten taas ei. Mitään etukäteen tiedossa olevaa sääntöä ei ole.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ovat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiä

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä, jos mittarina käytetään kansalaisten sijoitusvarallisuutta (net financial assets) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" rapotista. Vertailu on sikäli epäreilu, että siinä ei oteta huomioon sitä että suomalaisten sijoitusvarallisuus on pääosin parkkeerattu julkiselle sektorille ja kukin kansalainen omistaa Suomessa osuuden julkisesta varallisuudesta.

Danske Bank:n Kimmo Laaksonen kiinnittää STT tiedotteessaan huomiota siihen, että jos Suomesta halutaan kestävästi merkittävä pankkimaa joka houkuttelee pankkien pääkonttoreita niin kansalaisille pitäisi sallia hieman henkilökohtaista sijoitusvarallisuutta, jota ei kokonaan verotuksella kuivateta. Tämä mahdollistaisi kansalaisille tarjottavien sijoitustuotteiden ja pankkipalvelujen kehtittämisen ja loisi yrittäjähenkistä ilmapiiriä.

Markkinakatsaus: Yhä enemmän taitteen merkkejä

Eipä ole riesaksi asti lisättävää viime viikon katsaukseen. Odotan edelleen taitetta osakkeisiin, tosin riippuen jonkin verran indeksistä ja etenkin yksittäisestä osakkeesta, mutta tekniseltä kannalta merkit vahvistuivat yleensä ottaen. Pitkän vahvan kesädropin jälkeinen nousu sahaa paikallaan. Se ei vielä ole notkahduksen tae, vaan voi tarkoittaa uutta kiskaisua ylös pienen huilin päälle. Mutta ylikuumentuneen markkinan merkit alkavat olla vahvat.

Tunti-indikaattorien perusteella odotan VIX:in kiihtyvän ensi viikolla, ja sehän tietäisi pörssien kiskaisevan alas. Kuten olen usein sanonut, VIX ei ole ennakoiva indikaattori, vaan sen liikkeet ovat aika identtisiä reaalisten markkinaliikkeiden kanssa. Jos VIX olisi ennakoiva, kaikkihan sitä siihen käyttäisivät – jolloin se söisi käyttökelpoisuutensa. VIX on tärkeä indikaattori markkinoita seuraavalle, mutte se kuten mikään indikaattori ei tarjoa ilmaista lounasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhdistelmärahastojen suosion kasvu kertoo epävarmuudesta

Rahastosijoittajat ovat Finanssialan mukaan vuoden aikana siirtyneet suosimaan yhdistelmärahastoja. Osakerahastoista on vetäydytty  samaan aikaan kuin yhdistelmärahastoihin on tulvinut peräti 2 Mrd€ uutta pääomaa.

Mitkä sijoittajaryhmät ovat näin tehneet ei selviä raportista. Mutta siirretyt summat ovat suuria ja on syytä olettaa että asialla ovat olleet instituutiosijoittajat. Syykin on tiedossa. Salkunhoitajille halutaan antaa vapaus siirtää rahoja tarvittaessa tehokkaasti osakkeiden ja korkojen välillä. Kun on epävarmuutta suunnasta, niin vastuu ulkoistetaan salkunhoitajalle.

Lisää tietoa: Finanssialan rahastoraportti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakkeiden arvot jatkavat vahvistumistaan

Uskon, että osakkeet jatkavat huolimatta korkeista arvostustasoista, talvella edelleen ylös. Mistä toiveikkuus kun  ollaan (Shiller p/e, USA)  jo ylitetty vuoden 1929 pörssiromahdusta edeltävä taso?

Syitä toiveikkuuteeni ovat seuraavat:

  • Korkeita hintoja kauhistelevat kaikki. Kun markkinoilla on jo tieto niin silloin vaikutus on jo hinnoissa. Eivätkä markkinat pelästyneet korkean arvostustason viime kesäistä uutisointia. 
  • Tilanne on toinen kuin esimerkiksi ennen vuoden 1929 pörssiromahdusta. Silloin koroista sai 5% reaalituottoa ja osakkeille oli parempituottoinen vaihtoehto. Nyt ei ole. Kaikkien muidenkin sijoituskohteiden arvot, kiinteistöt ja korkoinstrumentit mukaan lukien, ovat korkeat.  Vaihtoehtoa ei kerta kaikkiaan ole.
  • Maailmantalous on hyvässä vedossa ja sekä teollisuuden että kuluttajien luottamus ovat hyviä ja paranevat.
  • Korkomarkkinat uskovat talouden vakaaseen kasvuun ja että yritysten toimintaympäristö pysyy hyvänä. Tätä osoittaa se että korkeatuottoisista yrityslainoista saa hädin tuskin 3,5% korkopreemion ja luottamus on viime kuukausina vain parantunut.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Laatuyhtiöitä?

Olen aina pitänyt Seligsonin Oldenburgin blogista. Hän edustaa rahoitusalalla kovin harvinaista avoimuutta. Hiukan erikoista tosin on se, että avoimuudesta pääsevät tasapuolisesti nauttimaan muutkin kuin rahaston omistajat. Koska en Oldenburgin sijoitusratkaisuihin ole koskaan ollut innostunut, en osuuksia omista, vaikka Seligsonin asiakas olenkin.

Oldenburgin näkökulmaa ovat ns. laatuyhtiöt. Olen itse useinkin sijoittanut bulkkiyhtiöihin, jolloin laadusta ei ole ainakaan tarvinnut maksaa.

Varmaan ideaalisinta olisi pyrkiä etsimään tulevia laatuyhtiöitä, koska päinvastaisessa tapauksessa laatuyhtiö voi menettää hyvinkin helposti paljon puhutun vahvuutensa (vallihautansa), jolloin sijoitus takuuvarmasti on huono.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: RIP Korrelaatio

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  5.0%, alusta (27-05-2010) +119.4%

Yleistä

Syyskuusta muodostui salkun kannalta erittäin mukavaksi kuukaudeksi. Kaikki pääindeksit olivat nousussa Lontoon FTSE100-lukuunottamatta. Vuositasolla parhaita indeksejä ovat Topix ja HangSeng. "Pelkoindeksit" VIX ja VSTOXX ovat niin alhaalla se jo itsessään alkaa olla pelottavaa.

Myös muita poikkeamia totutusta on näkyvissä. Olemme pitkään tottuneet siihen että korrelaatiot eri osakkeiden ja indeksien välillä ovat korkeita. Markkinat ovat reagoineet erilaisiin pääasiassa poliittisiin tai keskuspankkilähtöisiin uutisiin.  Kaikki osakkeet ovat silloin liikkuneet samaan suuntaan, eli korrelaatio niiden välillä on ollut korkea. Tällöin on ollut melkein samaa mitä ostat. Tästä on seurannut halvan indeksi-salkun ylivoima, Jos kaikki kurssit liikkuvat samaan suuntaan on ainoa menestystekijä alhaiset kustannukset. Nyt näyttää kuitenkin siltä että korrelaatiot ovat laskeneet merkittävästi. Viime aikoina korrelaatio SP500-osakkeiden ja indeksin välillä on laskenut alhaisimpaan arvoon hyvin pitkään aikaan - n. 18%. Vielä muutama kuukausi siten korrelaatio oli 60% luokkaa. Alkaako tästä taas "stockpickerin" kultakausi?

Jenkeissä kurssinousut ovat jatkuneet hyvien talouslukujen ja yritysverohelpotusten odotuksen ajamina. Mutta minusta tuntuu että positiiviset uutiset ovat jo kursseissa täysmääräisinä. Olen tosin ollut väärässä jenkkien suhteen ennenkin....

Intiassa ei mene yhtä hyvin. Maalla on paljon kasvupoteniaalia, mutta tuikitärkeät uudistukset onnistutaan järjestään tyrimään. Parhaimmasta päästä tässä lajissa oli seteliuudistus jossa alta aikayksikön mitätöitiin 86% maan seteleistä. Myös arvonlisäverouudistus oli vähemmän onnistunut. Myös uusi verotus on luvattoman monimutkainen.

Valuuttapuolella euron vahvuus ja taalan heikkous näyttää nyt kääntyneen. Euroopan poliittinen tilanne ei ole aivan nin seesteinen kuin kuviteltiin. Jenkeissä FED sensijaan onkin korottamassa korkotasoa. Eli uskon ettei euro lähiaoikoina vahvistu merkittävästi taalaa vastaan.

Strategia:  Nyt satsaan Japaniin, Kiinaan, ja Brasiliaan. 

 

Markkinakatsaus: Taitteelta maistuu

Olen povannut pientä alaskorjausta osakkeissa lokakuussa, ja pysyn odotuksessa. Nousutrendi on kyllä ollut vahva, ja sellaiset tointuvat usein hitaasti. Se on rajun kesädropin jälkeen luonnollista. Jos ei sen pohjilta saa kaikkia ostojaan tehtyä niin seuraavaa paikkaa saa kytätä pitkään, ja harvan osakkeen saa likikään samaan hintaan.

Ellei nyt ihme tapahdu, eli rajumpi sukellus. Sellaisetkin ovat yleisiä näihin aikoihin vuodesta, vaikka takana olisi jo reippaampi nousu. Esimerkiksi 2015 syksyllä laskumarkkinan keskellä kurssit tekivät kaksikin reipasta lähes 10 prosentin nousupyräystä, mutta jatkoivat sitten äkkiä edellisten pohjien alle. Lopullinen pohja tuli vastaan vasta helmikuussa (jolloin sen ennustin ilmeiseksi pohjaksi muutaman tunnin tarkkuudella tehden luultavasti jonkun sortin julkisten markkina-analyysien maailmanennätyksen.)

Viikko-indikaattorien perusteella samanlainen liike olisi nytkin mahdollinen, mutta pidempien indikaattorien perusteella en siihen usko – enkä talouden fundamenttienkaan. Vaikkakin ne tiedot, kuten aina painotan, ovat pörssin kannalta lähes poikkeuksetta jälkijunassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Keskutelu valinnanvapaudesta pitäisi jättää populismin ulkopuolelle

Poliitikot rakastavat väittelyä siitä mikä kannattaisi toteuttaa julkisena palveluna ja mikä taas kannattaisi tuottaa asiakkaan valinnanvapauden pohjalta. Ja kun on tunteet ja populismi mukana niin tehdään virheitä. 

Suomalaisista jo noin 40% työskentelee julkisten palvelujen tuotannossa ja lopuistakin noin puolet tekee työtä julkisessa omistajaohjauksessa olevissa suuryrityksissä.  Se mitä tuotetaan julkisena palveluna ei ole vähäpätöinen kysymys. Seuraavat periaatteet olisivat järkeviä kun suunnitellaan palvelujen siirtämistä julkiselle sektorille:

1.    Päätäntävalta tulisi aina olla niin lähellä kansalaista kuin mahdollista.

Jos kansalaisella on riittävä tietotaito valintapäätöksen (=ostopäätöksen) tekemiseksi, niin kyllä hänelle silloin voidaan päätösvalta myös antaa. Esimerkiksi se mikä terveyskeskus mielyttää flunssan hoitoon tai mikä perhepävähoitaja/päiväkoti tuntuu empaattiselta ovat päätöksiä, jotka voi huoletta uskoa kansalaiselle. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yrityksiä kehoitetaan välttämään Britanniaa

Brexit neuvottelut eivät ole edenneet ja Suomen Tulli on varoittelee jo käymästä alhaisen lisäarvon kauppaa Brittiläisten yritysten kanssa. Brexitin vaikutukset alkavat näkyä; Britanniaa vältellään.

Euroopan parlamentin täysistunnon mukaan EU:n kolmen keskeisen tavoitteen osalta ei ole ”edetty riittävästi”.  EU:lle tärkeitä neuvottelukysymyksiä ovat kansalaisten asema, Britannian EU-rahoitussitoumukset ja Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit