Palvelualoja kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palvelualat ovat Suomen talouden vahvistuva selkäranka. Yksityiset palvelut muodostavat noin 50% ja julkiset noin 20% bruttokansantuotteestamme ja kasvu jatkuu. Yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi Palvelualojen työnantajien (PALTA) mukaan vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttiin. Toimialoista nopeimmin kasvoivat liike-elämän palvelut, työllistämistoiminta, ilmaliikenne, tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Vuoden 2017 aikana liikevaihdon ennustetaan kasvavan keskimäärin 6,5 prosenttia. Palveluala on kasvu-uralla ja  sitä kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa.

Suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointipalvelut, mutta veroja tai velkaa ei haluta lisää   

Vaikka talous kasvaa, sekä kansalaiset että ekonomistit ovat Paltan teettämän kyselyn mukaan huolissaan julkisen talouden hoitamattomasta velkaongelmasta. Valtaosa suomalaisista haluaa paikata väestörakenteen ja hitaan talouskasvun aiheuttaman ongelman työllä. Veroja tai velkaa ei haluta lisää. Myös kyselyyn vastanneet ekonomistit ovat yksimielisiä, että keskeisin keino velkaongelman hoitamiseen on työllisten määrän lisääminen, jotta veroja maksavien suomalaisten määrä kasvaa. Tarvitsemme siis lisää ihmisiä töihin.

Tilaa työn teon lisäämiselle on, sillä työpanos on Suomessa laskenut 1960-luvulta lähtien. Talouskasvu on viime vuosikymmeninä perustunut nopeaan tuottavuuskehitykseen, mikä on mahdollistanut talouden kasvun pienemmällä työpanoksella. Lähivuosina tuottavuus kasvaa hyvin hitaasti.

- Suomalaiset ovat 1960-luvulta lähtien tottuneet siihen, että talouskasvua syntyy vähemmällä työnteolla. Siksi työn tekemisen asenteiden muuttaminen on kestänyt kauan, vaikka talouden ongelmista on puhuttu kohta vuosikymmen. Nyt Suomessa päästään vihdoin saman pöydän ääreen. Kansalaiset, asiantuntijat ja päättäjät ovat samaa mieltä, että tarvitsemme lisää ihmisiä töihin, arvioi Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

- Potilas ja lääkäri ovat samaa mieltä sekä diagnoosista että hoitokeinoista. Kannattaako hoidon aloittamista lykätä? Suomalaiset ovat huolissaan ja haluavat korjata Suomen velkaongelman työllisten määrää lisäämällä. Siihen pitää antaa mahdollisuus, Paavonen jatkaa.

Suomen talous kasvaa muutamana seuraavana vuotena nopeasti. Myöhemmin työllisyys- ja tuottavuuskehitys asettavat talouskasvun ylärajan vain hieman yli prosenttiin. Työtätekevien suomalaisten määrä vähenee ja väestö ikääntyy. Tämä kehitys kääntää julkisen sektorin velkasuhteen uudelle kasvuvaihteelle. Jos nykyiset hyvinvointipalvelut halutaan säilyttää, mutta velkaa tai veroja ei haluta lisää, ainoa vaihtoehto lisätä tuloja on saada työelämän ulkopuolella olevia töihin ja veronmaksajiksi.

Työikäisten vuotaminen työelämän ulkopuolelle estettävä

Väestörakenteen lisäksi työmarkkinoita rasittaa kohtaanto-ongelma, joka on pahentunut jokaisessa taantumassa. Töitä Suomessa riittää, mikäli työpaikat, osaaminen ja työntekijät saadaan kohtaaman. TE-toimistoissa on vuonna 2017 ollut avoinna enemmän työpaikkoja kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1961 alkavan tilaston olemassaolon aikana. Työpaikkoja pitkiin, yli vuoden kestäviin työsuhteisiin ei ole vuodesta 2006 alkavan tilaston mukaan ollut koskaan yhtä paljon avoinna kuin tämän vuoden syyskuussa.

- Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on todellinen. Ei riitä, että kohtaanto-ongelmassa tarkastellaan vain työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaantoa. Totta kai verotuksen ja yritystukien kokonaisuus, sosiaaliturva ja työn tekemisen kannusteet sekä työnvälityspalvelut pitää uudistaa pikaisesti vauhdittamaan työmarkkinoiden dynamiikkaa ja yritysten uudistumista. Lisäksi on huolehdittava ennakoivasti myös teknologiamurroksen seurauksena työpaikoilla tapahtuvasta osaamissiirtymästä ja työtehtävien muutoksista, toteaa Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Digitaloudessa kaikki työ on jatkuvaa oppimista

Osaamisen päivittämisen mahdollisuudet eli muuntokoulutusten joustava tarjonta, toimintamallit sekä kannusteet täytyy päivittää kunnianhimoisesti digiaikaan. Sisältöjen lisäksi koulutusohjelmien pituus, tehokkuus ja vaikuttavuus tulee olla jatkuvan arvioinnin kohteena.

- Rima on asetettava korkealle. Työn ohella tapahtuvan oppimisen näkökulmasta tavoitteeksi tulisikin asettaa toimintatapa ja koulutusmoduulit, jotka mahdollistaisivat joustavasti uuden osaamisen haltuunoton esim. kolmessa kuukaudessa, Varpe jatkaa.

 

Lisää tietoa:  Paltan suhdannekatsaus 3/2017

Kuvan tietojen lähde: Tilastokeskus

Lisää uusi kommentti

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.