Artikkelit aikajärjestyksessä

Joulun kulutushässäkkäkö ei enää kiinnosta?!

Tänä vuonna olemme saaneet törmätä todella kiinnostavaan ilmiöön! Nimittäin kulutus ei tänä jouluna enää kasva, vaan ainakin Nordean ennusteiden mukaan se supistuu hieman viime vuodesta, vaikka nyt ollaan viime vuotta tiukemmin kiinni nousukaudessa.... Mitä ihmettä! Eikö kuluttaminen enää kiinnosta?!

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Julkien sijoitusvarallisuus virtaa pois osakkeista (?)

Suomalaisissa sijoitusrahastoissa on pääomaa noin 120 Mrd€ ja suurin osa tuosta summasta on julkisia sijoituksia. Yksityishenkilöillä on yhteensä noin 57Mrd€ finanssivarallisuutta ja tuosta summasta vain osa on suomalaisissa rahastoissa. Siksi julkinen valta (lähinnä eläkevakuutusyhtiöt) määräävät sen miten rahastosijoituksiin virtaa pääomaa. Suomalaisissa rahastoissa on melko vähän ulkomaista pääomaa.

Rahaa on syksyn aikana virrannut pois suomalaisista rahastoista (nettomerkinnät negatiivisia) ja takana täytyy olla ainakin osittain tai pääosin julkisen rahan virta.  Rahaa on viime aikoina virrannut pois erityisesti osakerahastoista, viime kuussa yli 500 M€. Mikä on syy?  Tätä voimme vain arvailla. 

Syitä voi olla monia:

  • eläkevakuutusyhtiöt haluavat hyvissä ajoin varautua mahdolliseen kurssilaskuun
  • monet julkiset sijoittajat ovat tehneet tänä vuonna hyvän tilin ja tulos halutaan varmistaa

Lisää tietoa:  Finanssialan rahastoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kainuu, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi Suomen kasvuvetureina

On olemassa yleinen harhaluulo että Uusimaa olisi aina parhaiten pärjäävien maakuntien joukossa. Näin ei aina ole. Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan talous kasvoi vuonna 2016 parhaiten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. 

Jalostustoimialojen bruttoarvonlisäyksen kasvu oli hieman palvelutoimialoja suurempaa, palvelutoimialat tuottavat kuitenkin selvästi suurimman osan Suomen bruttoarvonlisäyksestä.

Lisää tietoa: Tilastokeskus / Aluetilinpito

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Väitöskirja: Yrittäjän ei ole hyvä olla liian riskihakuinen

Jesse Heimonen tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan organisaation yrittäjämäisyyttä ja sen vaikutusta yrityksen suorituskykyyn.  Valtaosa alan kirjallisuudesta pitää organisaation yrittäjämäisyyttä kilpailuetua tuottavana yrityksen ominaisuutena, mutta väitöskirja paljastaa, että näin ei välttämättä aina ole.  (Piksu toimitus: Yrittäjämäisyys tarkoittaa väitöskirjassa riskihakuisuutta)

– Sen sijaan, että organisaation yrittäjämäisyys tuottaisi aina kaupallisesti menestyviä tuote- ja palveluinnovaatioita, yrittäjämäisyyden lisääntyminen voi lisätä sekä suurien onnistumisten että suurien epäonnistumisten todennäköisyyttä eli vaihtelua yrityksen suorituskyvyssä, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Heimonen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitustili olisi sairas tapa paikata rikkinäistä pääomatuloverotusta

Tapa jolla Suomalaiset pääomaverot kootaan yksiyishenkilöiltä jäykistää ja kankeuttaa yhteiskuntaa.  Monella yksiyishenkilöillä on salkussaan kauan sitten ostettuja Wärtsilän tai Koneen osakkeita joiden arvo on noussut ja niitä ei voi realisoida kun arvonnousua verotettaisiin 30-34% verolla. Rahat eivät kierrä uusien innovatiivisten yritysten käsiin niin kuin pitäisi ja talous kärsii.

Ongelman syynä on Suomen tapa verottaa. Yksityishenkilöiden omistaman omaisuuden arvonnousua (inflaatiota ja mahdollista reaalista arvonnousua) verotetaan vasta myytäessä eikä tasaisesti sijoituksen olemassaolon aikana. Ongelmat korjaantuvat jos verotustapa korjataan. Yksityishenkilöihin kohdistuva vuosittainen varallisuusvero korjaisi tilanteen. Vuosittain kerättävällä prosentuaalisella varallisuusverolla olisi selvät edut:

  • Varallisuusvero ohjaisi yksiyissijoittajia  siirtämään pääomansa kasvavien ja menestyvien yritysten käyttöön. Työllisyys ja yhteiskunnan kehitys parantuisivat.
  • Varallisuusvero ei olisi niin sattumanvaraista ja mielivaltaista kuin nykyinen tapa verottaa inflaatiota
Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Eurooppaan ja Japaniin - ei USA

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  5.5%, alusta (27-05-2010) +124.7%

Yleistä

Kuukausi on ollut tapahtumarikas. Paljon on kirjoitettu USA:n yritysveron laskusta. Verotuksen perusprosentti onkin ollut uskomattoman kova 35%, mutta monien vähennysten takia keskimäärin n. 18.6% tasolla. Analyysien mukaan keskimääräinen taso laskee usean prosenttiyksikön. Tästä syntyy n. 200 mrd$ veroetu yritysten omistajille, josta n kolmannes kuuluu ulkomaalaisille. Näeme todennäköisesti lisää osinkoja ja osakkeiden takaisinostoja. Jos vanhat merkit pitävät kutinsa veroalella on varsin vähän merkitystä yritysten invstointipäätöksiin ja työpaikkoihin.

Euroopassa punnan ja euron kurssit heiluvat ihmellisten brxit-kiemuroiden tahdissa. Ensin neuvottelut näyttivät ajannen tukevasti karille, koska Theresa Mayn pohjoisirlantilainen hallituskumppani ei hyväksy kovaa rajaa emomaan ja pohjoisirlannin välille. Irlanti haluaa toisaalta estää kaikin keinoin rajan sulkeutumisen pohjoisirlantiin. Lopulta kuitnekin sopu syntyi. Lopputulos näyttää kuitenkin hämmästyttävästi siltä kuin Isobritannia jatkaisi sisämarkkinoissa , mutta ilman äänivaltaa Brysselissä. Miten muuten rajat pidetään auki Irlannin ja Pohjois-irlannin ja toisaalta Pohjois-irlannin ja emäbritannian välillä? Britit joutuvat siis maksaamaan valtavat erokorvaukset, menettävät äänivaltansa, mutta joutuvat käytännössä seuraamaan Brysselin säädöksiä. Ei kuulosta oikein siltä, mitä äänestäjille markkinoitiin. Mutta ei hätää, neuvottelijat ovat tunnustaneet tosiasiat. Markkinat kiittävät.

Samaan aikaan sovittiin laaja vapaa-kauppasopimus EU:n ja Japanin välille. Tätä kustutaan myös "juustoa autoja vastaan" - sopimukseksi, koska maatalaoustuotteiden vienti Japaniin helpottuu samoin kuin autojen tuonti Japanista.

Kovasta veroalennushälystä huolimatta pidän Eurooppaa ja Japania kiinnostavammilta panostuskohteina kuin USA. Hämmästyttävää kylläkin näyttää siltä että Japanista voi hyvinkin löytää vielä melko edullisia laatuyhtiöitä, varsinkin pienemmistä. Näihin pitääkin lähiaikoina paneutua enemmän.

Strategia:  Nyt satsaan eurooppaan ja japaniin

 

Markkinakatsaus: Trump-ralli tussahtikin suutariksi

Vielä maanantaina näytti varmalta, että Trumpin veroale buustaa jenkkipörssit uusiin korkeuksiin, mutta viikon edetessä rallista katosin puhti lähes kokonaan. Perjantaina kiskaistiin vielä entisten huippujen tuntumaan, mutta varsin vahvasti näyttää teknisten todisteiden perusteella siltä, että kaikki hyvä oli jo hinnoiteltu kursseihin etukäteen. Se ei ole suuri yllätys hurjan ja poikkeuksellisen pitkän rallin jälkeen. Kuten sanoin tekniseltä kannalta en ole nähnyt yhtä ylikuumentuneita viikkoindikaattoreita kuin kerran vuosikymmenessä.

Samaan tulokseen alkavat ilmeisesti tulla muutkin sijoittajat, eikä ihme – hirmu hinnoissa ovat lukemattomat osakkeet. Ei veroalekaan tuloksia määräänsä enempää nosta, ja harva osannee laskea tarkkaan lainmuutoksen vaikutukset kunkin yhtiön kohdalla tarkkaan. Epävarmaa tällaisen tilanteen tulkinta on edelleen, mutta vahvasti alkaa maistua korjausliikkeeltä Atlantin takanakin.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurantatyökalun päivitys

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Lisäsin pari uutta tunnuslukua kaaviosivujen alareunaan:

1) Acceptable P/E

2) Acceptable P/B

Vuoden 2017 P/E ja P/B-ennustelukuja on korjattu ROE:n ja kasvun perusteella. Tässä vaiheessa kaikille oletetaan kasvuksi 5% ja tuottovaatimus on 9%. Myöhemmin pyrin tarkentamaan näitä yrityksittäin. Tulkinta on, että jos hyväksytty luku on suurempi kuin ennusteluku2017, niin näkyy vihreänä eli on hyvä ja jos on pienempi niin näkyy punaisena.

Käyttäjän mikko kuva

3Q2017 EPS laskelmat

Piksuun on muutaman vuoden ajan kerätty OMXH yritysten tunnuslukuja. Tunnusluvut kerätään suoraan yritysten osavuosikatsauksista, jolloin muiden lukuja keräävien tahojen oikeudet eivät rajoita lukujen käyttöä Piksussa.

Vuonna 2015 voimaantullut arvopaperimarkkinalain muutos poisti yhtiöiltä velvollisuuden julkistaa osavuosikatsaus tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. Moni listayhtiö on siirtynyt käytäntöön, jossa ensimmäiseltä ja kolmannelta vuosineljännekseltä julkaistaan pelkkä "liiketoimintakatsaus" eli tiedote, jossa esitetään vain tärkeimmät luvut. Tämän takia useiden yhtiöiden Piksuun kerätyissä luvuissa on puutteita tai vuosineljännesten lukuja on arvioitu puolen vuoden jaksolle raportoiduista luvuista. Vuoden 2017 kolmannen kvartaalin luvut on nyt kerätty ja keskeisimpiä niistä on nähtävillä Piksun Analyysit/OMXHEX/EPS estimaatit sivulla. Kustakin osakkeesta esitetään 4 tietoa:
 

Lähimaksaminen on suhteellisen turvallista

Lähimaksamista käytetään jo lähes joka kolmannessa korttimaksutapahtumassa, mutta osalla kuluttajista herää edelleen huoli sen turvallisuudesta. Nämä huolet ovat kuitenkin suurimmalta osaltaan perättömiä, sillä korttia suojaavat varkaiden suuri kiinnijäämisriski, erinäiset turvakotelot sekä kortin mahdolliset käyttörajoitukset.

Maksukortilla lähimaksaminen tapahtuu siten, että kortti viedään lähimaksuominaisuudella varustetun maksupäätteen lähelle, jolloin maksu tapahtuu. PIN-koodia ei tarvitse näppäillä ja näin voi maksaa vain alle 25 euron arvoisia ostoksia.

Yleiset olettamukset lähimaksamisesta

Kuinka hyperdeflatorinen bitcoin voisi olla oikea valuutta?

Jatkanpa hiukan toimituksen avaamasta aiheesta. Olen taannoin kirjoittanut perusteellisesti bitcoinista, eikä mikään ole muuttanut näkemystäni siitä. Ei siis tämä holtiton ralli, jossa sen hinta on raketoinut absurdissa mitassa jo vuoden ja paljon ylikin.

https://www.piksu.net/artikkeli/bitcoin-osa-1-vain-rosvot-sit%C3%A4-tarvitsevat

https://www.piksu.net/artikkeli/bitcoin-osa-2-ideologia-%C3%A4%C3%A4rioi...

Itse asiassa juuri ralli todistaa, että bitcoin ei ole mitä sen piti olevinaan olla: luotettava maksuväline. Nyt sen ymmärtävät jo jotkut siihen hurahtaneetkin, kuten peliyhtiö Steam, joka ei enää hyväksy bitcoinia maksuvälineeksi. Sen ei pitäisi olla yllätys, ja vastaavia on edessä pilvin pimein. Leikkirahan komissiot ja volatiliteetti tekevät siitä aivan liian kalliin ja arvaamattoman yhtiöille, joiden liiketoimintaidea ei ole spekulaatio vaan aito kassavirta ja ennustettava kustannusrakenne.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntomarkkinoiden kehitys on historiallisen tasapainoista

Itsenäisen Suomen asuntomarkkinat ovat kokeneet kovia sotavuosina, öljykriisin aikaan ja 1990-luvun lamassa. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen keräämä sadan vuoden aikajana asuntojen reaalihinnoista osoittaa, että 90-luvun laman isku oli historiallisen ankara. Seuraavalle sadalle vuodelle Suomi lähtee suotuisasta tilanteesta, sillä asuntomarkkinat kehittyvät ja kohenevat talouskasvun vanavedessä.

Kerrostaloasuntojen reaalihintojen muutos 1900-luvun alusta pääkaupunkiseudulla. Pylväät kuvastavat myös koko maan kehitystä, lukuun ottamatta 2000-luvulla tapahtunutta erkaantumista pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Miten virtuaalivaluutat voivat vaikuttaa maailmantalouteen

Virtuaalivaluutat ovat tämän vuoden puhutuimpia aiheita. Ihmekös tuo, sillä Bitcoin on lähes kymmenkertaistanut arvonsa vuoden 2017 aikana. Jotkut väittävät virtuaalivaluutan olevan vain huumekauppiaiden ja pörssikeinottelijoiden leikkirahaa, jolla ei ole todellista arvoa, toisten mielestä se taas tulee mullistamaan maailmantalouden ja vapauttamaan kaikkien maiden kansalaiset keskuspankkien otteesta. Mistä virtuaalivaluutoissa oikeastaan on kyse?

Virtuaalinen raha on varsin vanha keksintö. Ensimmäiset virtuaalivaluutat eivät olleet suinkaan olleet nykyiseen tapaan hajautettuja kryptovaluuttoja, eikä niillä käyty kauppaa pörsseissä. Nykyaikaisten virtuaalivaluuttojen esi-isiä olivat massiivisissa monen pelaajan verkkoroolipeleissä (MMORPG) käytettävät rahayksiköt.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Osakemarkkinoiden nousu näyttää saavan jatkoa

Nordean Lippo Suominen lupaa hyvää. Talous on mennyt tänä vuonna hyvin. Euron vahvistuminen on syönyt Euroalueen ulkopuolisia tuottoja, mutta kaikenkaikkiaan meillä on hyvä osakevuosi takana. Voiko hyvä kehitys jatkua? Kyllä voi. Markkinat ovat nousseet tasatahtia paranevan talouden kanssa eikä ole estettä etteikö nousu voisi vieläkin jatkua. 

Mikään ei jatku ikuisesti ja lasku tulee jossakin vaiheessa. Mutta vaikka meillä on pitkä nousu takana eivät markkinat kuitenkaan katso kalenteria. Kun ei ole hyvää syytä sille että osakemarkkinat kääntyisivät laskuun niin vahvat markkinat todennäköisesti jatkuvat.  Olkaamme siis tyytyväisiä siihen että nousu toistaiseksi jatkunee. 

Kiinnostavimmat markkinat ovat arvostustasojen ja talouskasvun osalta Kauko-Idässä.  Tämä koskee sekä korko- että osake- sijoituksia.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Pekka Väänänen kuva

Vaihtoehtoisia strategioita asuntosijoittamiseen: Sijoita sinne minne muut eivät sijoita

Parempaa tuottoa tavoittelevien asuntosijoittajien voi olla tuottoisaa poiketa valtavirrasta ja etsiä sellaisia sijoitusmahdollisuuksia, joita muut eivät etsi.

Suurin osa asuntosijoittajista etsii pieniä yksiöitä hyviltä sijainneilta kasvavista kaupungeista ja mieluiten putkiremontoidusta talosta. Tämä on piensijoittajalle vakaa ja turvallinen jopa standardiksi muodostunut strategia, mutta toimiiko se loputtomiin jos kaikki sitä noudattavat? Ehkäpä toimii ja isot trendit ovat taustalla, mutta tuotot kyllä ovat varmasti jatkossa entistä tiukemmassa. Rohkeammalle sijoittajalle voisi olla hyvä vaihtoehto katsoa siihen suuntaan mihin muut eivät katso!

 

Sijoita isompiin asuntoihin

Iso osa sijoittajista sijoittaa pieniin asuntoihin, koska niiden vuokratuotto ja vuokrattavuus ovat hyviä sekä pienen neliömäärän ansiosta rajautuva riski taloyhtiön remonteissa. Suuremman asunnon omistaja joutuu maksamaan enemmän, koska taloyhtiön remonttikustannukset jakautuvat pääsääntöisesti neliöiden mukaan.

 

Markkinakatsaus: Vaikeaksi meni Trumpistaniassa

Kas vain Trumpia ja republikaaneja. Odotin heidän riviensä rakoilevan senaatissa sen verran, että verouudistus jäisi toteutumatta Obamacaren korvaamisen tavoin, mutta niin vain yhden äänen turvin paketti humahti läpi. Se on iso voitto presidentille, jonka suurisuuntaiset uudistukset ja linjavedot ovat haihtuneet enimmäkseen kuin tuhka tuuleen.

Euforiaahan tämä jenkkimarkkinoilla kiihdyttänee entisestään, jos kohta hirveä määrä efedriiniä hintoihin on jo nyt ajettu. Tekniseltä kannalta en ole nähnyt yhtä ylikuumentunutta markkinaa kuin noin kerran vuosikymmenessä. Viikkoindikaattorien osalta vain teknokupla ja 1990-luvun alkupuolen pörssihuuma vetävät sille vertoja.

Tappiin viritetyistä hinnoista viesti sekin, että Trumpin luottomiehen Michael Flynnin kujanjuoksu Venäjä-yhteyksien vuoksi rysäytti indeksejä perjantai-iltana lähes prosentin muutamassa minuutissa. Paine on jo kova.

Käyttäjän Aberdeen Standard Investments kuva

Inflaatio kadoksissa – ei toki

Pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainojen tuotot ovat matalat ja valtionlainojen tuottokäyrät ovat tasaantuneet. Korkojen odotetaan vähitellen kääntyvän nousuun, kun keskuspankit tiukentavat rahapolitiikkaansa, vaikka inflaation sanotaan melkein kadonneen.

Käyttäjän Aberdeen Standard Investments kuva

Vuosi Trumpia takana – mitä seuraavaksi?

Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi on kulunut vuosi. Politiikan ja talouden asiantuntijat pohtivat kysymystä siitä, mitä on Trumpin valinnan taustalla. Onko hänen presidenttiytensä vain moukkamainen hairahdus vai oire vakavammasta pahoinvoinnista?

Käyttäjän mikko kuva

Sijoittajan verotuksesta

Kävin eilen Sijoitus Invest messuilla kuuntelemassa "Sijoittajan verotus 2020-luvulla" keskustelun.
Keskustelussa olivat mukana Terhi Järvikare/VM, Ann-Mari Kemell/Keskuskauppakamari, Tomi Viitala/Aalto-yliopisto ja Sari Lounasmeri/Pörssisäätiö.

Järvikare kertoi keväällä alkavasta ja noin vuoden kestävästä verotuksen tiekartan valmistelutyöstä. Tarkoitus on saada valmista niin, että seuraava hallitus voi heti lähdössä hyödyntää työn tuloksia.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

10 reseptiä asuntosijoittajaksi (osa9) - Paljon tarjouksia, vuokraaminen ja vuokrasopimus

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

Menestyjät tekevät paljon tarjouksia

Olen tehnyt parhaimmillaan jopa kolme tarjousta päivässä. Lasken luvut aina tarkkaan ja pyrin tekemään reilusti alle markkinahintaisia tarjouksia, sillä jos ne alihintaisina menevät läpi, tiedän tekeväni hyvän sijoituksen. Runsaaseen tarjousten tekemiseen on kuitenkin toinenkin syy. On tärkeää oppia analysoimaan asuntoja ja todellisia markkinahintoja ammattimaisesti ja nopeasti, ja tämän oppii parhaiten harjoittelemalla eli tekemällä. Lausetta "asuntosijoittaminen on kontaktilaji" ei voi liikaa painottaa. Se pätee tässäkin. Opit ainoastaan tekemällä.

Tyhmiä nuo englantilaiset, MOT

Demokratia perustuu vapaaseen mielipiteeseen ja sen ilmaisemiseen äänestyskopissa. Kansanvallan kääntöpuoli on, että poliittinen kuluttajansuoja on olematon ja järjestelmä altis typeryyksille, kun päätöksiä voidaan tehdä tosiasioista piittaamatta. Politiikassa suosituin mielipide on aina se oikea, olivat perusteet miten päättömät tahansa.

Britit päättivät erota EU:sta pääosin englantilaisten äänillä. Valintaan on jokaisella oikeus, mutta se nojasi ihan muuhun kuin tosiasioihin populistipoliitikkojen rummuttaessa nationalistista ideologiaansa asiasta, josta ällistyttävän harvalla äänestäjällä tuntui olevan minkään valtakunnan käsitys. Sanoin heti äänestyksen jälkeen krapulan kyllä iskevän pikapuolin todellisuuden muodossa.

https://www.piksu.net/artikkeli/tyhmi%C3%A4-nuo-englantilaiset

Nyt on sitten laskun aika, kirjaimellisesti. Eroa ajaneet lupasivat siitä kivuttoman ja taloudellisesti kannattavan. Rupuinen EU ryömisi maailman viidenneksi suurimman talouden edessä. Britanniasta tulisi käden käänteessä globaali vapaakaupan keskus, Euroopan Singapore.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vihdoinkin edullisia suomalaisia indeksirahastoja

LähiTapiola lanseeraa kaksi indeksituottoa tavoittelevaa kohtuuhintaista Eurooppaan ja USA:n markkinoille sijoittavaa osakerahastoa. Kulut (0,3% vuodessa) kilpailevat hyvin parhaiden etf rahastojen kanssa. Tämän tyyppisiä tuotteita on suomalaisilta toimijoilta odotettu (Piksu toimituksen huomio).

- Markkinarahastoissa tavoittelemme Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuottotasoa. Lähtökohtaisesti indeksejä seuraavat rahastot ovat aina pienellä takamatkalla tavoitteestaan rahastojen pientenkin kulujen vuoksi. Markkinarahastoissa otamme perinteisistä indeksituotteista poiketen hieman tasapainoisemman jakauman salkun sisällä. Salkkumme ei ole samalla tavalla tarkasti keskittynyt tiettyihin yrityksiin kuin markkina keskimäärin, sanoo LähiTapiolan markkinarahastoista vastaava salkunhoitaja Anssi Wartiainen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Johdon osakeomistukset

Luin kohtalaisella ärtymyksellä isä-Lindströmin käsityksistä KL:sta. Lindströmin mukaan Stokkan ongelma on se, että hallituksen palkkio-osakkeet saa vapaasti myydä, se on romauttanut kurssin ja aiheuttanut suurta vahinkoa.

Aivan ensimmäiseksi kehottaisin kaikkia kaivamaan esille Grahamin ”An Intelligent Investorin” alkuperäisen painoksen, ei mitään netistä löytyvää uusittua versiota.

Grahamin alkup. ajatus lienee ollut, että johdolle maksetaan palkkaa rahassa ja kun johto pitää omaa firmaansa hyvänä, ostaa sen osakkeita. Sitä voinee pitää todellisena signaalina.

Sen sijaan kun osakkeet tulevat palkan jatkona kuin Manulle illallinen, se ei ole signaali mistään. Jos osakkeita ei saisi myydä, se olisi signaali vielä vähemmän.

Minusta tuntuu, että Lindströmiä ärsyttää Stokkan tilanne ja hän purkaa kiukkuaan asiaan, joka on mielestäni seuraus eikä syy. Kun hevonen kuoli jo vuosia sitten, turha nyt on enää valittaa veräjän kunnosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korkoero ennustaa pörssinousulle jatkoa

Keskuspankit kiristävät rahamarkkinoita nostamalla lyhyitä korkoja kunnes niistä viimein saa parempaa tuotto kuin pitkän juoksuajan valtionlainoista (ero on sinisellä käyrällä kuvassa). Tämä on aina johtanut taantumaan (harmaat pystypalkit kuvassa).

Meille sijoittajille on tärkeää että pörssikurssit nousevat (vuoden nousuprosentti punaisilla pylväillä) aina siihen saakka että lyhyet korot ovat pitkiä korkoja korkeammalla ja joskus vielä hieman sen jälkeenkin. Korkoero pitkien valtionlainojen hyväksi on tällä hetkellä noin 0.3% ja historiatiedon perusteella tämä ero riittää kantamaan pörssejä nousuun kenties vielä vuodeksi tai pariksi eikä vielä ole kiirettä pois osakkeista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palvelualoja kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa

Palvelualat ovat Suomen talouden vahvistuva selkäranka. Yksityiset palvelut muodostavat noin 50% ja julkiset noin 20% bruttokansantuotteestamme ja kasvu jatkuu. Yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi Palvelualojen työnantajien (PALTA) mukaan vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttiin. Toimialoista nopeimmin kasvoivat liike-elämän palvelut, työllistämistoiminta, ilmaliikenne, tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Vuoden 2017 aikana liikevaihdon ennustetaan kasvavan keskimäärin 6,5 prosenttia. Palveluala on kasvu-uralla ja  sitä kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa.

Suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointipalvelut, mutta veroja tai velkaa ei haluta lisää   

Käyttäjän Visa Viik kuva

Piksun osavuosikatsausarkisto on päivitetty

Kolmannen kvartaalin osavuosi- ja liiketoimintakatsaukset sekä esitykset on kerätty Piksuun niitä julkaisseiden suurten ja keskisuurten yritysten osalta. Katsauksia pääsee lukemaan Analyysit-alavalikon kautta, artikkelin lopulla on suora linkki arkistoon.

Piksun osavuosikatsausarkistossa on Helsingin pörssissä listattujen suurten ja keskisuurten yritysten osavuosikatsaukset esityksineen vuodesta 2014. Tulosmateriaalia on kattavasti, yhteensä noin 2 000 julkaisua, joten osavuosikatsausarkisto on erittäin kätevä työkalu usean yrityksen analysointiin sekä taloustietojen keräämiseen. Taulukossa Q tarkoittaa raporttia ja E esitysmateriaalia. Kaikki raportit ovat ladattavissa pdf-muodossa.

https://www.piksu.net/analyysit/OMXHex/osavuosikatsaukset

Markkinakatsaus: Jokohan jenkkipörssitkin korjaisivat

Korjausliike on jo kiskaissut useissa pörsseissä sen verran reippaasti, että liike ehti jo jarruttaakin viime viikolla. Oliko se siis tässä? En usko, koska jenkkipörsseissä se ei vieläkään päässyt vauhtiin, vaan kurssit hätyyttelivät huippuja huolimatta indikaattorien selvästä pudotuksesta. Jos ei Atlantin takanakin kohta kyykätä niin se on TA-historiani suurimpia yllätyksiä, niin ylikuumentuneelta indeksit näyttävät. Ja jos USA tulee alas niin aika harvoin muut pysyvät paikallaan saati nousevat.

Tulkintaa puoltaa myös VIX, jonka viikkoindikaattorit ovat yhä nousussa. Leppoisa viikko ei ollut yllätys, VIX harvoin kulkee yhtään suuntaan viikkoa kauemmin, ja kun takana oli kiihdytys niin luontevaa oli sitä seurannut vastaliike. Vain totaalipaniikeissa VIX paahtaa ylös useamman viikon.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

10 reseptiä asuntosijoittajaksi (osa8) - Asunnolla käynti ja ostotarjous

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

5.14. Sopiiko asunto sijoitussuunnitelmaani?

Sijoitusasuntoja kannattaa siis ostaa mielellään sellaisilta alueilta, jotka tuntee hyvin. Tämä antaa merkittävän kilpailuedun. Kannattaa pysyä omassa sijoitussuunnitelmassa ja olla kärsivällinen oikean sijoituskohteen löytymisen suhteen. Sijoitusasunnon voi luonnollisesti ostaa myös oman paikkakunnan ulkopuolelta. Tällöin on tehtävä markkinatutkimusta tai jonkun toisen on tehtävä se puolestasi.

Useampi henkilö on pyytänyt minulta mallia, kuinka analysoida osakehuoneisto. Tässä yksi yksinkertainen malli:

 

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

20-vuotias varainsiirtovero on nyt ennätyskallis

Nykymuotoinen varainsiirtovero täytti alkuvuodesta 20 vuotta, eikä se ole ollut ansiotasoon suhteutettunakaan koskaan niin kallis kuin nyt. Tähän on kaksi syytä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit